Säätiön historiaa
Elias Lönnrotin säätiö perustettiin vuonna 1935. Sen alkuperäisenä tarkoituksena oli ylläpitää Elias Lönnrotin emännyyskoulua. Koulu oli perustettu vuonna 1895 Elias Lönnrotin (1802–1884) toivomuksesta. Lönnrot teki kaksi vuotta ennen kuolemaansa eli vuonna 1882 testamentin, jossa hän määräsi jälkeen jäävänsä rahaomaisuutensa Keisarillisen Senaatin hoitoon, jotta sillä perustettaisiin Sammattiin suomenkielinen kansakoulu tyttöjä varten.
Koulua perustettaessa ei missään vaiheessa ollut tullut esiin, miten koulun omistus oli ajateltu järjestää. Elias Lönnrot ei testamentissaan yksiselitteisesti määrännyt, luovuttaako hän omaisuutensa Senaatin hallintaan vai sen välityksellä valtiolle. Senaattikaan ei erikseen kiinnittänyt asiaan huomiota, kun se päätti muodostaa perinnöstä oman rahastonsa ja antaa sen valtiokonttorin hoitoon. Kun rahaston varoilla oli sittemmin ostettu koulun tontti, se oli lainhuudatettu valtiolle, ja valtion omaisuutena pidettiin myös koulun rakennuksia. Niin kauan kun asia ei tuottanut ongelmia, kenenkään mieleen ei tullut pohtia koulun laillisia omistussuhteita.
Kouluhallitus ehdotti säätiötä
Ensimmäisen kerran emännyyskoulun omistusongelmaan törmättiin, kun lähdettiin hakemaan lainhuudatusta kahdelle 1916 ostetulle maa-alueelle. Nimittäin vuonna 1933 koulun johtokunta antoi valtuutuksensa puheenjohtajalleen lainhuudatuksen hakemiseen ostetuille maa-alueille. Tarkoituksena oli ottaa tiloille kiinnitys, jotta niitä olisi voitu käyttää vakuutena suunnitteilla olleen rakennushankeen rahoitusta järjestettäessä. Kiinnityksen saanti ei onnistunut koulun omistuksen epämääräisyyden vuoksi.
Kouluhallituksessa päädyttiin ratkaisemaan ongelma perustamalla säätiö, jolle koulun omaisuus ja samalla omistus kuuluisivat. Asiaa valmisteltiin marraskuussa 1934 koululla pidetyssä neuvottelussa, jolloin koulun johtokunnalla ja opettajilla oli tilaisuus tutustua kouluhallituksen suunnittelemalleen säätiölle laatimiin alustaviin sääntöihin.
Neuvottelun perusteella Kouluhallituksessa laadittiin Elias Lönnrotin Säätiölle lopulliset säännöt, jotka oikeusministeriö vahvisti 10. joulukuuta 1935. Säännöissä määrättiin säätiön nimeksi Elias Lönnrot-säätiö ja kotipaikaksi Sammatin kunta. Säätiön tarkoitukseksi määriteltiin
”…ylläpitää Sammatin kunnassa olevaa Elias Lönnrotin emännyyskoulu nimistä laitosta, jonka tehtävänä on antaa käytännöllistä talousopetusta sekä tietopuolista opetusta kansakoulun ja mikäli mahdollisista sen jatko-opetuksen suorittaneille naisille, jotka ovat täyttäneet kuusitoista vuotta ja käyneet rippikoulun.” (Elias Lönnrot – säätiön säännöt 2 §.)
Kaksi kohtalokasta vuotta
Säätiön historiassa on kaksi erityisen kohtalokasta vuotta. Ensimmäinen on vuosi 1955. Tuolloin säätiö myi koulun Suomen valtiolle. Säätiön hallitus perusteli päätöstä seuraavasti: ”Elias Lönnrotin emäntäkoulun taloudellinen asema on jatkuvasti heikko ja Elias Lönnrotin säätiön mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää koulun toimintaa vaikeat…” (Säätiön hallitus 24.7.1954).
Säätiö kuitenkin jatkoi toimintaansa. Tarkoituksena oli kannattaa ja avustaa koulua ja sen oppilaita sekä tukea toimintaa Elias Lönnrotin muiston säilyttämiseksi. Tämä säilyi säätiön toiminnan ytimessä silloinkin, kun koulu vuonna 1968 siirtyi ammattikasvatushallituksen alaisuuteen ja vuonna 1985, kun Emäntäkoulusta tuli keskiasteen koulunuudistuksessa ammatillinen oppilaitos, koulutusalana koti- ja laitostalous.
Säätiön toiminta jatkui vuoden 1997 jälkeenkin. Opetusministeriö luovutti tuolloin koulun ylläpidon ja omistuksen Työtehoseura ry:lle. Syynä oli se, että valtio halusi luopua kaikista ammatillisista oppilaitoksistaan ja ne joko kunnallistettiin, yksityistettiin tai lakkautettiin.
Toinen, kohtalokkaampi vuosi on vuosi 2016, jolloin Työtehoseura lakkautti perinteikkään oppilaitoksen ja vuotta myöhemmin myi kaiken irtaimiston huutokaupalla. Säätiöllä ei ollut enää koulua, jota tukea.
Jatkaako vai ei
Koulun lakkauttaminen aiheutti Elias Lönnrotin säätiön toiminnassa kriisin. Sen yhteydessä keskusteltiin säätiön toiminnan lopettamisestakin. Oli vaikea löytää uutta toimintatapaa, joka vastaisi säätiön sääntöjä, ja joka kunnioittaisi Elias Lönnrotin viimeistä tahtoa.
Mutta säätiön toiminnan lakkauttaminen ja varojen oikeudenmukainen jakaminen ei ole yksinkertaista. Lisäksi useissa keskusteluissa tuli ilmi, että säätiön lakkauttaminen koettaisiin menetyksenä. Sen mukana katoaisi osa Sammatin kulttuurihistoriaa. Menetyksiä on viime vuosina ollut niin paljon, ettei enää lisää tahdottu.
Säätiön toimintaa päätettiin siis jatkaa.
Säätiön hallituksen kokoonpano
Säätiön toiminnasta vastaa hallitus. Ensimmäiseen hallitukseen kuului kolme jäsentä, joista kaksi oli kouluhallituksen nimittämää. Säännöissä määrättiin, että toinen kouluhallituksen nimittämä jäsen olisi, mikäli mahdollista, Sammatin kappalainen tai Karjalohjan kirkkoherra.
Kouluhallituksen jälkeen opetusministeriö käytti nimitysvaltaa.
Opetusministeriön nimeämiä jäseniä ovat olleet muun muassa filosofian tohtori Elina Haavio-Mannila (vuosina 1963–1983) ja kirjailija Eeva Joenpelto (1984–2003).
Sammatin kunnan valitsemina edustajina on toimineet talollinen Kaarlo Maaniemi (1936–1939), maatalousteknikko Reino Rinne (1948–1984), systeemisuunnittelija Raimo Uittamo (1985–2013).
Ministeriön ja kunnan lisäksi sammattilaisilla yhdistyksillä oli mahdollisuus nimittää jäsen säätiön hallitukseen. Nykyisten sääntöjen mukaan Sammattiseura ry, Sampoyhdistys ry ja Suomen Kulttuuriperinnön Säätiö valitsevat kukin yhden jäsenen ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Säätiön hallitus valitsee neljä jäsentä ja kullekin henkilökohtaisen varajäsenen. Säätiön hallitukseen kuuluu siten seitsemän jäsentä.
Säätiön hallitukset
Elias Lönnrotin säätiön hallituksen jäsenet vuodesta 1935 lähtien. Jäseniä on ollut vuosien aikana noin neljäkymmentä, ja keskimäärin hallituksessa on oltu jäsenenä 11 vuotta.
Emännyys-koulun aika –1948
- Puheenjohtaja Lannetta Anton, pastori 1936–1947
- Alho Ida, emäntä, varapuheenjohtaja 1936–1947
- Maaniemi Kaarlo, maanviljelijä, rahastonhoitaja 1936–1940
- Bergman Lyyli, johtajatar 1936–1946
- kirjurina toimi Ervilä Bertta, opettaja
- Koskivirta E.B., maanviljelijä, jäsen 1941–1947
Emäntäkoulun aika 1948–1985
- Puheenjohtaja Rinne Reino, maatalousteknikko, Sammatin kunta 1948—1984
- Maaniemi Martti, maanviljelijä, jäsen 1948–1950
- Malmgren Elli, johtajatar, 1948–1950
- Takki, Aino, fil.maisteri, Sammatin Marttayhdistys 1951–1960?
- Kovela, Kerttu, emäntä, Sammatin Maatalousnaiset 1951–1960?
- Mikkola, Maija-Liisa, koulun johtaja 1951–1979, sihteeri
- Kangas, Rainer, Sammatin kirkkoherra 1950
- Jämsä, Eero, Sammatin kirkkoherra 1952–1967
- Sarakivi Anni, Sammatin Maatalousnaiset 1961–2001, puheenjohtaja vuoteen 1985 saakka
- Mattila, Sylvi, emäntä, Sammatin Marttayhdistys 1961—2007
- Jaakkola Valma, hallitussihteeri, opetusministeriö 1962–1965
- Alho Irja, varatuomari, Elias Lönnrotin säätiö 1962–1980
- Haavio-Mannila Elina, filosofian tohtori, opetusministeriö 1966–1983
- Selinheimo Kai, Sammatin kirkkoherra 1967–1969
- Junttila Reijo, Sammatin kirkkoherra 1970–1977
- Pinomaa Paavo, Sammatin kirkkoherra 1978–1987
- Hokka Taina, koulun v.a. johtaja 1979–1980, sihteeri
- Oittila Raija, koulun rehtori 1981–1990, sihteeri
- Heikkilä Pirkko, emäntä, Elias Lönnrotin säätiö 1981–2003
- Joenpelto Eeva, kirjailija, opetusministeriö 1984–2003
Kotitalousoppilaitoksen aika vuodesta 1988 lähtien
- Uittamo, Raimo, systeemisuunnittelija, Sammatin kunta, puheenjohtaja 1985–2013
- Saari, Jaakko, Sammatin kirkkoherra 1988–2011
- Riikonen-Laakso, Raija, koulun rehtori 1990–1999, sihteeri
- Louhikoski-Alasuutari, Terttu, koulun rehtori 2001–2008, sihteeri
- Harjuranta, Aila, emäntä, Sammatin Maatalousnaiset 2001–2004, 2008–2012
- Salonen, Ilkka, myyntijohtaja, Elias Lönnrotin säätiö 2004–2005
- Salmi, Seija, Sammatin Maatalousnaiset 2005–2007
- Eloranta, Janne, Elias Lönnrotin Säätiö 2005 – , puheenjohtaja 2013 –
- Sarvi, Mirjami, Sammatin Marttayhdistys 2007–2012
- Eloranta, Tuulikki, Elias Lönnrotin Säätiö 2008 –
- Ikonen, Leena, Lönnrot Opiston koulutuspäällikkö 2008–2011, sihteeri
- Ahtela, Anu, TTS Sammatin koulutusvastaava 2011 – , sihteeri
- Puranen, Kauko, Sammatin vt. kirkkoherra 2011–2012
- Aarnio, Aino-Maija, Suomen Kulttuuriperinnön säätiö 2013 –
- Iivonen, Seppo, Sampoyhdistys ry 2013 –
- Piekka, Risto, Sammattiseura ry 2013–2018
- Kiljunen Juha, Sammattiseura ry 2018–2021
- Hinkkanen, Erja, Sammattiseura 2021-
- Leijola, Riitta, Elias Lönnrotin Säätiö 2013 –
Lähteet: Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitoksen historia, 1995, Torsti Salonen, Elias Lönnrotin Emännyys- ja emäntäkoulu 1897–1958, 1959, Helmi Ranne, Elias Lönnrotin Säätiön toimintakertomukset
Pitkäaikaisimmat säätiön hallituksen jäsenet
- Mattila Sylvi, Sammatin Marttayhdistys 1961—2007, yhteensä 46 vuotta
- Sarakivi Anni, Sammatin Maatalousnaiset 1961–2001, yhteensä 40 vuotta
- Rinne Reino, Sammatin kunta, 1948–1984, yhteensä 36 vuotta
- Uittamo Raimo, Sammatin kunta, 1985–2013, yhteensä 28 vuotta
- Mikkola Maija-Liisa, koulun johtaja, 1951–1979, yhteensä 28 v
- Saari Jaakko, Sammatin kirkkoherra 1988–2011, yhteensä 23 v
- Heikkilä Pirkko, emäntä, Elias Lönnrotin säätiö 1981–2003, yhteensä 22 v
Tiivistelmä säätiön ja koulun historiasta
1882 Elias Lönnrot teki testamentin, jossa hänen jälkeenjäävä rahaomaisuutensa määrättiin Keisarillisen Senaatin hoitoon, jotta sillä perustettaisiin Sammattiin suomenkielinen kansakoulu tyttöjä varten
1884 Elias Lönnrot kuoli
1886 Kuolinpesän varat siirtyivät Valtiokonttorin hoitoon, jolloin varoista perustettiin ”Elias Lönnrotin kansakoulurahasto” ja kouluylihallitus sai senaatilta perustettavaa kansakoulua koskevan toimeksiannon
1895 Perustettiin Elias Lönnrotin emännyyskoulu
1896 Koulurakennukset rakennettiin
1897 Emännyyskoulu aloitti toimintansa. Jäljellä olevat Lönnrotin testamenttivarat ”Elias Lönnrotin Kansakoulurahasto” olivat valtiokonttorissa. Siitä saatiin korkoa ja sen lisäksi koulu sai vielä valtionapua, jota viimeksi mainittua korotettiin olosuhteiden pakosta vähitellen. Elias Lönnrotin emännyyskoulu toimi kouluhallituksen alaisena antaen opetusta oman opetussuunnitelmansa (ainoa laatuaan Suomessa) mukaisesti.
1935 Elias Lönnrotin säätiö perustettiin kouluhallituksen aloitteesta ja kouluhallituksen laatimilla säännöillä, koska koulun varsinaisesta omistajasta oli ilmennyt epäselvyyttä. Näin säätiö tuli virallisesti koulun ylläpitäjäksi ja omistajaksi.
1949 Kouluhallituksen alainen emännyyskoulu muuttui maataloushallituksen alaiseksi emäntäkouluksi ja nimeksi tuli Elias Lönnrotin emäntäkoulu.
1955 Säätiön säännöt uusittiin oikeusministeriön päätöksellä.
1955 Säätiö myi koulun Suomen valtiolle, koska ”Elias Lönnrotin emäntäkoulun taloudellinen asema on jatkuvasti heikko ja Elias Lönnrotin säätiön mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää koulun toimintaa vaikeat…..” (Säätiön hallitus 24.7.1954).
1955- Säätiö jatkoi toimintaansa tarkoituksenaan kannattaa ja avustaa koulua ja sen oppilaita sekä tukea toimintaa Elias Lönnrotin muiston säilyttämiseksi.
1961 Säätiön säännöt uusittiin oikeusministeriön päätöksellä.
1968 Koulu siirtyi ammattikasvatushallituksen alaiseksi.
1970 Säätiön säännöt uusittiin oikeusministeriön päätöksellä.
1985 Emäntäkoulusta tuli keskiasteen koulunuudistuksessa ammatillinen oppilaitos, koulutusalana koti- ja laitostalous.
1986 Viimeinen emäntäkoulukurssi päättyi.
1988 Koulun nimeksi tuli Elias Lönnrotin kotitalousoppilaitos.
1996 Säätiö osti itselleen Isovahan kiinteistön, jolla sijaitsee koulun vedenottamo, turvatakseen jatkossakin koulun veden saannin.
1997 Opetusministeriö luovutti koulun ylläpidon ja omistuksen Työtehoseura ry:lle (valtio halusi luopua kaikista ammatillisista oppilaitoksistaan ja ne joko kunnallistettiin, yksityistettiin tai lakkautettiin)
2001 Koulun nimeksi tuli Työtehoseuran Lönnrot Opisto.
Säätiön arkisto (1948-2001) seulottiin ja luetteloitiin sekä toimitettiin yhdessä koulun valtion ajan (1955-1996) pysyvästi säilytettävien asiakirjojen kanssa Hämeenlinnan maakunta-arkistoon
2002 Tehtiin koulun tiloissa olevan säätiön omistaman irtaimiston selvitys, luettelointi valokuvaus ja merkitseminen.
2003 Säätiön säännöt uusittiin Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä.
2008 Säätiön säännöt uusittiin Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä. Koulun nimeksi tuli TTS koulutus Lönnrot Opisto.
2013 Säätiön säännöt uusittu Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä
2017 Säätiön säännöt uusittu Patentti- ja rekisterihallituksen päätöksellä